|
Kun lämmönlähde tuodaan betonikappaleen sisään, sen teho kohdistuu kokonaisuudessaan betoniin.
Puhaltimet eivät lämmitä rakennusta tasaisesti. Puhallusilmavirta lämmittää eniten sen edessä olevaa aluetta ja puhaltimen taakse jää helposti kylmempi katvealue. Kylmemmille pinnoille tiivistyy kosteutta ja rakenteiden kosteuspitoisuuksissa on paikallisesti suuriakin eroja mistä johtuen betoni kuivuu epätasaisesti. Puhaltimia käyttäen betonia lämmittävä lämpöjakauma saadaan tasaiseksi vain käyttämällä yhden ison puhaltimen sijasta useampia pieniä, muuttelemalla puhaltimien paikkoja riittävän usein ja käyttämällä lisäksi ilmaa sekoittavia apupuhaltimia. Lisäksi puhaltimet lämmittävät myös ympäröivää ilmaa mikä heikentää niiden hyötysuhdetta etenkin lämpimänä vuodenaikana kun työskentelylämpötila olisi muutoinkin riittävän korkea. Tuulettaminen tuo ulkoa kosteaa ilmaa ja betonin kuivuminen hidastuu merkittävästi.
Ylivoimaisesti tehokkain ja miellyttävin tapa lämmittää betonia on tuoda lämmönlähde betonikappaleen sisään. Sisäisen lämmittimen teho kohdistuu kokonaisuudessaan betoniin, betonin lämpötila pysyy kauttaaltaan tasaisena ja betonin kosteuspitoisuus laskee tasaisesti. Sisäistä lämmitintä käytettäessä betonin lämpötila voidaan nostaa korkeammaksi kuin puhaltimilla ilman, että ympäröivä ilma lämpenee liikaa. Tästä johtuen työskentelyolosuhteet pysyvät tasaisen miellyttävinä kaikkina vuodenaikoina ja betoni kuivuu ennakkolaskelmien mukaisesti mikä takaa sen, että rakentaminen pysyy aikataulussa.
On huomattava, että jos betonin lämpötila laskee esimerkiksi 25oC:sta 20oC:een, pitenee betonin kuivumisaika useilla viikoilla. Jos betonin lämpötila vaihtelee kuivumisprosessin aikana, kosteusmittaus on tehtävä huolellisesti ennen päällystystöiden aloittamista. Muutoin riski kosteusvaurioiden syntymiseen kasvaa merkittävästi.

Kaavio on ohjeellinen. Tarkempia arvoja betonin kuivumisesta löydät betonivalmistajien kotisivuilta.
|